Ei nyt keksi tälle kesätunnelmalle nasevaa otsikkoa.

Onko tosiaan niin, että pelkkä siirtyminen vuodenajoista kesäisimpään saa ihmislapsen mielen kohoamaan uusiin sfääreihin? Syitä siihen:

Kemuisa viikonloppu + uskomaton aurinko. Koulujenpäätösviikonloppu oli mullekin iloa täynnä, vaikken mitenkään erityisesti kirmannutkaan kesälaitumelle. (Oman laitumeni portti aukeaa vasta juhannuksena, laiduntamisajan ollessa kolme viikkoa. Että oli koululaisena olossa jotkut asiat paremmin juu.)

Ensin oli ohjelmassa lakisääteinen sukujuhla Tampereella, etäisempi serkun lapsi (sukulaisuussuhde, jolle ei ole nimeä. Vai tietääkö joku termin tälle? Kyseessä ei ole pikkuserkku.) lakittui. Kakkua ja täteilyjä. Kampaukseni herätti tädeissäni reaktioita lähtien viittauksesta kanalinnun peräpäähän. Halusivat ottaa kuvia, ja kysyivät, että ihanko vallan Helsingissä käyn kampaajalla näin modernin mallin haussa. Ei, ihan Parolassa kyllä.

Illalla siirsin itseni nuorempaan porukkaan ja kaverin tupareihin. Tuparilahjaksi oli pyydetty jokaiselta vieraalta skumppalasia. Näin ollen juhlakalu sai toista kymmentä keskenään erilaista lasia kattaukseensa. Nerokasta! Mä niin aion hyödyntää tätä ideaa vielä joskus. Tupareissa oli valtavan kivaa. Ja lämmintä. Olihan lämpötila noin 30 asteessa, joten kerrostalokaksio täynnä ihmisiä ei ainakaan ollut viileämpi. Mutta se, että aamuviideltä pärjää pelkällä villatakilla ja mekolla ulkosalla...se, jos mikä on merkki kesästä!

Seuraava päivä oli käsittämättömän kuuma. Ja väsynytkin. Lojumista ulkona grilliruoan ääressä, jäätelön ääressä, kirjan ääressä, lehden ääressä, päiväunilla...Ihan kuin loma olisi oikeastikin alkanut.

Sen sijaan töissä on riittänyt puuhaa, heti maanantaista lähtien. Ensi viikolla alkaa kahden viikon leirirupeama, ja kaiken sortin valmisteluja on tekeillä. Lisäksi lauantaina pitäis viedä lapsijoukkio retkelle lintsille. Kieltämättä kesäaika tuo esiin tämän ammatin hauskimmat työtehtävät.

Tänään tein ostoskierrosta leirejä varten. Kivasti ja jännästi siinä sivussa tarttui joka liikkeestä mukaan jotakin itsellekin. Partiokaupasta ostin spforkin (miten toi kirjotetaan?) ja kangaskaupasta tein ihanan jämäkangaspalalöydön. Nyt makkarin seinää koristaa lisko- ja puunlehtikuvioinen kangas, ja oranssi ruokailuväline odottaa jo pääsyään mukaan kesän rientoihin...



P.S. Näillä ohjeilla mä ainakin aion suunnistaa mun kesään...

http://www.mentalwear.fi/web/index.php?id=388