Tajusinpa tuossa juuri, että tänään 12.5. olen ollut tarkalleen vuoden nykyisessä työpaikassani. Kokonaisen vuoden! En oikein tiedä, pitäisikö tässä ahdistua, vai ilahtua.
Aiemmin elämä on ollut selkeä jatkumo erilaisia toisistaan irrallisia palikoita. Tietty määrä kouluja, opiskeluja, ulkomaita...yhdistävänä tekijänä ennalta tiedossa ollut päättymispäivä. Tällä hetkellä olen palikassa, jonka loppupäätä en tiedä. Tämä on oikeastaan ihan ensimmäinen sellainen palikka.
Toisaalta on kivaa, että on pysyvyyttä. Ei tarvitse kantaa huolta elämästä kesän jälkeen tai ensi vuonna. Aika vapaasti voi siis suunnitella myös omia vapaa-ajan menemisiä, kesälomia ja vaikka mitä. Se on hienoa ja helppoa.
Kuitenkin pelottaa, että jos yksi vuosi on kulunut näin nopeasti, kuinka kovaa mennään seuraavat viisi vuotta? Mitä jos mä huomaan olevani edelleen tasan tässä? Kaverit suunnittelee jo seuraavia kouluja ja opintoja, kun nykyiset rupeamansa juuri ovat saamassa pakettiin. Pitäisköhän munkin?
Äh....ei ois pitänyt kiinnittää huomiota tähän päivämäärään. Voihan palikka.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti