Se olo oli läsnä jo ennen kuin luin sen kalenterista. Kevät. Tänään päivä ja yö ovat olleet yhtä pitkiä, ja jo huomisaamuna tietää päivän olevan voitolla.
Joskus mietittiin kavereiden kanssa, mikä kellekin tekee kevään. Yhdelle se on kuiva asfaltti, toiselle se, kun tuuli tuoksuu erilaiselta. Mulle kevään ensimmäinen merkki on käsin kosketeltava asia. Se on lämmin puuseinä, johon aurinko on koko päivän paistanut. Talviaurinko nimittäin ei aiheuta samaa lämpöä, ei millään.
Tänään on ollut hyvä päivä. Kevättä rinnassa, ja mieli kevyt. Iloinen olo, ei oikein mistään erityisestä syystä.
(Paitsi yhestä erityisestä asiasta oon kyllä ylpee: tänään mä tajusin viimein, miten Guitar Heroa oikein pelataan. Ei mennyt tämäkään päivä hukkaan ei.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti